Joulu lapsiperheessä

Terapeutti kysyi viime käynnillä mitä ajattelen joulusta. En mitään oikeastaan. En muista onnellisia joulua, mutta en muista kyllä suurta draamaakaan vaikka ainekset toki siihen on ollut. Muistan muutaman joululahja onnistumisen ja muutaman pettymyksen. Normaaleja muistoja?

Aikuisuuden jouluista päällimmäisenä muistan joulun kun Kuutti syntyi. Se joulu oli jotenkin käänteentekevä. Se joulu opetti että joulu voi olla rauhoittumisen aikaa. Kuutti syntyi 20päivä ja kotiuduimme 22päivä. Oltiin vaan vauvakuplassamme johon vain harvat pääsivät ensimmäisiin viikkoihin. Aattona nukuttiin päiväunia, tehtiin ruuat ja tehtiin se mitä jaksettiin. Kukaan ei myöskään odottanut meiltä mitään eikä stressistä ollut tietoakaan. Siihen tähdätään tänäkin vuonna.

Tänä vuonna ajateltiin käydä katsomassa hevoskulkuetta, kenties pulkkailla, syödään, nukutaan päiväunet ja illalla käy joulupukki. Loppuillan lapset varmaan ihastelevat uusia leluja, ja minä juon lasin viiniä.

Olen pohtinut paljon miten saisin lapsilleni muiston onnellisesta joulusta. Olen tullut siihen tulokseen ettei heidän onni ole siitä kiinni onko kaapit siistit, joten perussiivousta lukuunottamatta meillä ei joulusiivousta tehdä. Kinkun, lohen ja porkkanalaatikon lisäksi meidän ruokapöydästä löytyy peruna-jauhelihasoselaatikko eli jotain minkä syömisestä ei tarvitse lasten kanssa tarvitse vääntää. En itsekään ole suuri jouluruokien ystävä, joten ymmärrän miksi lapsetkaan ei järin intoile niistä.

Meillä on ollut myös (oman pienen perheen) perinteenä että lapset saavat avata lahjan tai kaksi heti aamulla, jotta pukin odottelu ei tunnu niin loputtoman pitkältä. Aamun paketeista löytyy aina tekemistä esim lelu tai peli. Pukki on yleensä käynyt jo heti klo 15, myös tämän odottelun kamaluuden vuoksi, mutta tänä vuonna pukki ehtii meille vasta klo 17 jälkeen. Ehkäpä avaamme kahdet lahjat… Joulussa on myös parasta se, että se on juhlapyhistä ainoa, jolloin järjestelyt meidän perheessä jakautuu tasan. Mies valmistaa kalat ja lihat, minä hoidan rehut (kuten puolisoni laatikkoja ja salaatteja kutsuu..)

Vinkkini lapsiperheen onnistuneeseen jouluun siis ovat: Unohtakaa liian tiukat perinteet jotka ovat kulkeneet suvussa vuosia, ja luokaa omia. Unohtakaa sotkuiset kaapit, ne odottavat kyllä. Tehkää perinteisten jouluruokien rinnalle jotain mistä lapset oikeasti pitävät niin joulurauha säilyy myös nirsoilevan lapsen kanssa joulupöydässä. Sopikaa aikuisten kesken jo tänään minkä asian kukakin hoitaa huomenna niin huomenna ei tarvitse kiristellä hampaita epätasaisesti kasaantuneista hommista. Antakaa lasten avata jo aamulla yksi mieluinen paketti niin he puuhaavat sen parissa kun aikuiset valmistelevat esim joulupöytää. Olkaa läsnä, älkää vain keittiössä. Nostakaa jalat ylös, ottakaa lapset kainaloon ja kertokaa kuinka ylpeä olette heistä. Kehukaa siitä missä he ovat juuri tänään onnistuneet sillä vaikka lelut menevät ulos muodista, kauniit sanat jäävät muistoihin.

Hyvää joulua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *